Kiire ja väsymys lisäävät tapaturmia - kädet ja silmät useimmiten vaarassa

Rakentaminen ja teollisuus ovat edelleen vaarallisia aloja muihin verrattuna. Rakennusala on saanut työtapaturmien määrän laskuun, mutta yksikin haaveri on yhä liikaa. Riskipaikkojen havainnointi ja puutteiden korjaaminen tekevät työmaasta turvallisemman kaikille.

Rakennusalalla herättiin kymmenen vuotta sitten karuihin tilastoihin, joiden mukaan suomalaisilla työmailla sattui työtapaturmia selvästi enemmän kuin verrokkimaissa. Rakennusteollisuus RT ry:n johdolla alan yrityksissä käynnistyi ryhtiliike työturvallisuuden parantamiseksi.

– Erityisesti isot kansainväliset yritykset olivat tässä aloitteellisia. Ne näkivät omista tilastoistaan, että työturvallisuus oli jopa Etelä-Amerikan kohteissa paremmalla tasolla kuin meillä, Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro sanoo.

Työturvallisuus nostettava toiminnan kärkeen

Kymmenen vuoden aikana tapaturmien ehkäisemiseksi on toteutettu kampanjoita ja tietoiskuja. Työn näkyviä tuloksia on esimerkiksi suojavarusteiden käytön paraneminen.

Lisäksi työturvallisuus on nykyisin tärkeä asiakohta työmaakokouksissa ja perehdytyksissä.

– Oleellisen tärkeää on ollut, että yritysten johto sitoutui nostamaan työturvallisuuden kärkeen kaikessa toiminnassa. Tästä edettiin käytäntöön eli turvallisuushavaintojen tekemiseen ja niissä esille nousseiden riskien poistamiseen.

Kaskiaron mukaan keskeinen asia on ollut myös tapaturmien määrän kehityksen seuraaminen yrityskohtaisesti. Tällä hetkellä 250 rakennusalan yritystä ilmoittaa vapaaehtoisesti tapaturmatietonsa RT:n yhteistä tilastointia varten.

Työtapaturmat ovat vähentyneet rakentamisessa

Mitä kymmenen vuoden aikana on saavutettu? Rakennusalan työtapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet, vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kohonnut noususuhdanteen aikana.

Kymmenen viime vuoden aikana tapaturmien yleisyyttä kuvaava tapaturmataajuusluku on RT:n jäsenyrityksissä puolitettu yli 40:stä nykyiseen noin 20:een. Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.

Alan kärkiyritysten tapaturmataajuudet ovat vakiintuneet alle 10:een. RT:n jäsenyrityksillä tapaturmataajuus on selvästi alan keskimääräistä parempi.

– Jo nyt useat yritykset ovat osoittaneet käytännössä, että tapaturmaton toiminta on mahdollista. Koko ajan yhä useampi työmaa valmistuu ilman ainoatakaan tapaturmaa, Kaskiaro sanoo.

Myös kuolemaan johtavien ja muiden vakavien tapaturmien määrät ovat olleet pitkällä aikavälillä laskussa. Kun rakennusalan työtapaturmissa kuoli kymmenen vuotta sitten keskimäärin 10–15 henkilöä vuodessa, viime vuosina määrä on ollut keskimäärin alle puolet siitä.

– Tärkeintä olisi kuitenkin saada kuolemantapaukset ja muut vakavat tapaturmat estettyä kokonaan.

Kiire ja väsymys lisäävät työtapaturmariskejä

Tapaturmien nollatasoon on Kaskiaron mukaan vielä pitkä matka. Yleisimpiä työtapaturmia rakennusalalla ovat liukastumisen tai kompastumisen aiheuttamat nyrjähdykset ja venähdykset.

Esineisiin satuttaminen tai tavaroiden putoaminen aiheuttavat naarmuja, haavoja ja ruhjevammoja. Myös venähdykset taakkaa nostettaessa ovat tavallisia.

Eri toiminnoissa ja työtehtävissä riskit ovat erilaisia. Esimerkiksi sähkötöissä sähköturvallisuus on luonnollisesti keskeinen asia, kun taas monissa LVI-asennuksissa silmien suojaaminen on erityisen tärkeää lentävien sirujen ja roskien vuoksi.

Kaskiaro muistuttaa, että työtapaturmien ehkäisy on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä.

Työntekijän oma toiminta ratkaisee tapaturmien torjunnassa

Kunnossa olevat työvälineet ja työympäristön järjestys ja siisteys luovat perustan turvalliselle työskentelylle. Ratkaisevaa on kuitenkin työntekijöiden toiminta.

– Kyse on ennen muuta asenteiden muokkaamisesta. Tärkeintä tapaturmien torjunnassa on se, että työmailla työskentelevät ihmiset osaavat kaikissa eteen tulevissa tilanteissa pitää mielessään oman ja työkavereidensa turvallisuuden.

Kaskiaron mielestä maalaisjärki on näissäkin asioissa oiva apuväline. Moni tapaturma vältettäisiin, jos käytettäisiin ensin päätä ja vasta sitten käsiä.

Tapaturman riski kasvaa huomattavasti, kun asioita ei ajatella etukäteen.

– Kaikille voi toki sattua vahinkoja. Nuorilla työntekijöillä on uran alussa keskimääräistä suurempi tapaturmariski. Jälki voi olla pahaa, jos kova näyttämisen halu yhdistyy hallitsemattomaan riskinottoon.

– Toisaalta kokeneetkin työntekijät voivat turtua työkohteen vaaroille. Riskejä lisäävät kiire, väsymys, pimeys ja liukkaus.

Turvallisuushavaintojen tekeminen rakennustyömaalla kannattaa

Kaskiaro muistuttaa, että työmaajohdon tinkimätön puuttuminen epäkohtiin pätee kaikessa työturvallisuudessa. Myös työntekijöillä on vastuunsa, että he havaitsevat ja ilmoittavat vaaratilanteista.

Vastuullisesti toimivissa yrityksissä henkilöstöä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja, jotta työmaan vaaran paikat voidaan tunnistaa entistä paremmin ja havainnoista saadaan oppia muillekin työmaille. Myös hyvistä käytännöistä kannattaa kertoa.

Kaskiaron mukaan vaarallisista läheltä piti -tapauksista pitää aina tehdä ilmoitus ja käsitellä asia työmaalla sekä myös yrityksen johdossa. Näin menetellen voidaan poistaa tunnistettuja vaaranpaikkoja, ehkäistä vastaavanlaisia tapaturmia ja jopa säästää ihmishenkiä.

– Yhtä tärkeää on raportoida ja kerätä turvallisuushavaintoja esimerkiksi puutteellisista suojauksista ja kertoa hyväksi havaituista työmenetelmistä kaikille.

TR-mittari auttaa parantamaan työturvallisuutta

Työturvallisuuden parantaminen on suunnitelmallista työtä, johon tarvitaan yritysten arkeen sopivia työvälineitä ja mittareita.

Rakennusalalla tällainen on TR-mittari, joka kertoo kunkin työmaan työturvallisuuden tason. Jo pitkään käytössä olleessa menetelmässä työmaa käydään läpi tekemällä havaintoja – sekä kunnossa olevista että korjausta vaativista alueista. Havaintoja tehdään muun muassa työskentelytavoista, suojainten ja turvavälineiden käytöstä sekä työmaan siisteydestä.

Selvityksen lopputuloksena saadaan turvallisuusindeksi eli prosenttiluku, joka kertoo kunnossa olevien asioiden osuuden.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen sanoo, että TR-mittari on osaltaan motivoinut yrityksiä turvallisuuden parantamisessa.

– TR-mittari on ollut hyvä työväline. Sen käyttö on laajentunut, ja parhaat firmat ovat ottaneet sen käyttöönsä, Räsänen toteaa.

Hän korostaa, että TR-mittari ja sen antama turvallisuusindeksi on myös tärkeä työkalu vertailla työmaalla tapahtunutta kehitystä. Se myös mahdollistaa vertailun muiden työmaiden ja yritysten välillä.

– Tämä edellyttää kuitenkin, että mittaus tehdään kaikissa paikoissa aina samoilla kriteereillä.

Suurimmassa vaarassa ovat kädet ja silmät

Rakentaminen ja teollisuus ovat edelleen vaarallisia aloja verrattuna muihin, vaikka työpaikkatapaturmien määrä on yleisesti vähentynyt.

Rakennusalan työtapaturmatilastot vahvistavat, että alan töissä suurimmassa vaarassa ovat kädet, joihin kohdistuu lähes puolet työtapaturmista. Pään alueelle sattuu paljon, noin 16 prosenttia työtapaturmista, ja niistä suuri osa kohdistuu silmiin.

Silmäsuojainten käyttö tuli pakolliseksi rakennusalalla 1.6.2009. Sen jälkeen silmävammat ovat vähentyneet jopa 60 prosentilla.

Turvallinen työympäristö, turvalliset työtavat ja hyvä työsuojaus pitävät tapaturmariskit kurissa. Henkilösuojainten käyttötilanne on rakennusalalla hyvä, koska valtioneuvoston asetus määrää siitä selkeästi ja velvoittaa työnantajan valvomaan, että suojaimia myös käytetään.

Suojainten lisäksi tärkeä on hyvälaatuinen, käyttäjälleen sopivaa ja päällä mukava työasu. Laadukas suojavaatemateriaali ei esimerkiksi sula kipinöistä, kun asentaja tekee tulitöitä.

Teksti: Matti Remes
Kuva: YIT

Artikkeli on julkaistu Onninen-lehdessä 1-2020.