Uusi K-Kampus on älytalo sadaksi vuodeksi

Helsingin Kalasatamaan valmistuneen K-Kampuksen rakentamisessa ja ylläpidossa tekoäly on tärkeässä osassa. Tuhansien kiinteistöön sijoitettujen antureiden avulla kaikista teknisistä toiminnoista kertyy reaaliaikaista dataa työskentelyolosuhteiden optimointiin, hissien ohjaukseen sekä muun muassa energiatehokkuutta optimoivaan rakennusautomaatioon.

Kampus yhdistää K-ryhmän pääkaupunkiseudun 1 800 työntekijää saman katon alle. Käytössä on 1 250 sähköistä työpistettä, joiden käyttöasteen optimointi on yksi kiinteistön ylläpidossa hyödynnettävistä sovellutuksista. Kuten toimistorakentamisessa nykyään on trendinä, omia kiinteitä työpisteitä ei ole.

K-Kampuksessa toiminnallisuuden digitaalinen ohjaaminen on kuitenkin viety huomattavasti pidemmälle kuin missään muussa kiinteistössä Suomessa. Tämä on edellyttänyt tilaajaorganisaatiolta myös kiinteistöjärjestelmä-ympäristössä poikkeuksellista tietoteknistä ratkaisuarkkitehtuuriosaamista.

– Kokonaisuuden sujuvan ylläpidon, datan hallinnan ja tietoturvan varmistamiseksi on ollut välttämätöntä ryhmitellä tekniset toiminnot pienempiin osiin. Siinä puolestaan on tarvittu laaja-alaista ratkaisuarkkitehtuurin ymmärrystä, kertoo Keskon älykkäiden kiinteistöjen järjestelmäratkaisuista vastaava Hanna Pikkusaari.

Vahvan data-ammattilaistaustan työurallaan hankkinut Pikkusaari kertoo tämän uraauurtavan rakennushankkeen toteutuksen olleen vaativa sekä tilaajaorganisaatiolle että hankkeeseen osallistuneille yhteistyökumppaneille. Tämä päti yhtä lailla rakennusautomaatioon ja turvallisuustekniikkaan kuin myös sähkötöihin.

– Monelle oli uutta se, kuinka tarkasti esimerkiksi tietoturva on otettava huomioon jo urakointivaiheessa. Järjestelmät tuottavat jatkuvasti dataa kokonaisuuden hyödynnettäväksi, ja datan analysoinnissa hyödynnetään myös tekoälyratkaisuja. Toiminnan varmistamiseksi olemme kiinnittäneet paljon huomiota jatkuvuuden ja elinkaaren hallintaan, Pikkusaari perustelee.

Tekoälyllä oikein ajoitettua ylläpitoa kiinteistössä

Yksi suurimmista älytalon eduista verrattuna perinteiseen rakennukseen on käyttötalouden parantuminen. Tekoäly puuttuu kaikkiin ylläpitotiedoissa ilmeneviin poikkeamiin välittömästi, koskivat ne sitten energiankulutusta, sisäilman lämpötilaa, kosteuspitoisuutta tai mitä tahansa vikaa järjestelmissä.

Tekoälyn ”päätöksenteko” ulottuu myös pidemmän aikavälin ratkaisuihin: kertyvä tieto ja sen analysointi palvelee myös korjaustoimien oikeaa ajoitusta. Tämä taas parantaa kustannustehokkuutta ja oikein ajoitettujen sekä priorisoitujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden avittamaa pitkää ikää.

Olennaista on myös se, että taloon muuttavia työntekijöitä on osallistettu jo rakennusvaiheessa. Näin on syntynyt monta toteutuskelpoista ideaa rakennuksen mahdollisimman järkevän käytön toteutumiseksi. Tätä on tukenut hankkeen alussa valittu toteutusmalli, Haahtela-malli. Sen mukaisesti päätoteuttaja Haahtela-yhtiöt on tilaajan valtuuttamana kilpailuttanut urakat ja muut keskeiset hankinnat.

Tekoäly tukee älytalon operointia

Yhteensä K-Kampus-älyrakennuksessa on kymmeniä kiinteistöjärjestelmiä. Älykiinteistön operointia ja ylläpitoa tukevat erityiset tekoäly- ja analytiikkaratkaisut. Analysoinnin kohteena ovat muun muassa energiankulutus, CO2-päästöt, toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja kiinteistön käyttöaste.

– Karkeasti ryhmiteltynä automaatio on ratkaisu­arkkitehtuurin näkökulmasta loogisesti oma kokonaisuutensa, turvallisuuden kokonaisuus toinen sekä AV-tekniikka ja valaistus kolmas. Automaatioon sisältyvät huippuunsa hiotun analytiikan lisäksi normaaliin tapaan välttämättömät LVIS-tekniikat. Varsinkin sähkötöissä on otettava huomioon kiin­teistön älytaloluonne jo työmaavaiheessa, Hanna Pikkusaari kertoo.

Älytalon edut korostuvat kuitenkin vasta, kun kaikki rakennuksen käyttäjät ovat syksyn aikana asettuneet aloilleen, kun automaation säädöt on viritetty lopullisiin tavoitearvoihin käyttöönottovaiheen kokemusten pohjalta ja kun rakennuksen käyttäjien työskentelytarpeet ovat tarkentuneet rakennuksen käytön analytiikan lähtötiedoiksi.

K-Kampuksella tietoa keräävien antureiden käyttö on optimoitu mahdollisimman pitkälle niin, ettei samaa tietoa kerätä monilla eri antureilla, kuten aiemmin on kiinteistönpidossa monesti tapahtunut.

– Tällainen päällekkäisyyksien poistuminen on sekin yksi älyrakennuksen eduista perinteisiin taloihin verrattuna, Pikkusaari sanoo.

Älyrakennus K-Kampus

  • Rakennuttaja: Varma
  • Päätoteuttaja: Haahtela Rakennuttaminen Oy
  • Tekoälyä hyödyntävän tietojärjestelmän
  • toimittaja: Schneider Electric Oy
  • Noin 1 200 henkilötyövuotta,
  • joista 550 työmaavaiheessa
  • Rakennuksen käyttöönotto: toukokuussa 2019
  • Bruttoala: noin 37 000 k-m2
  • Noin 1 800 K-ryhmäläisen työpaikka
  • Muuntojoustava älyrakennus
  • Sadan vuoden käyttöikä
  • 1 250 sähköistä työpistettä

Teksti: Vesa Tompuri

Lue uusimmat artikkelit