Uutta tekniikkaa infrahankkeisiin: suuntaporauksella pintaa rikkomatta
Nurmijärvellä valmistuu kesällä 2022 päävesijohdon saneeraushanke, jonka kolmannessa vaiheessa Nummenpään ja Klaukkalan välille on vedetty 280 millimetrin päävesijohto ja sen rinnalle 110 millimetrin jakelujohto kiinteistöliittymineen.
Noin 4,8 kilometrin putkilinjasta noin kolme kilometriä on tehty suuntaporausmenetelmällä ja loput kaivamalla. Hankkeen pääurakoitsijana on toiminut Vesihaka Oy.
Suuntaporaus on yksi niin sanotuista kaivamattomista tekniikoista (no dig), joita käytetään enenevässä määrin myös suomalaisissa infrahankkeissa. Niillä tarkoitetaan menetelmiä, joissa maahan ei tehdä perinteistä kaivantoa, kun halutaan rakentaa uutta tai korjata vanhaa maanalaista rakennetta.
Suuntaporaus säästää pintarakenteita
Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen rakennuttajainsinööri Markku Ala-Kihniä sanoo, että suuntaporauksen valintaan vaikuttivat kohteen sijainti ja maaperä.
– Putkilinja kulkee haja-asutusalueella. Maaperä oli pääosin savimaata, johon pystyi hyvin poraamaan. Suuntaporauksen avulla säästimme pintarakenteita, eikä esimerkiksi peltoja tarvinnut myllätä, Ala-Kihniä perustelee.
Suuntaporauksen tyypillisiä käyttökohteita ovat teiden, puistojen, soiden, vesistöjen ja luonnonsuojelualueiden alitukset. Vesi- ja viemäriputkistojen ohella menetelmän avulla voidaan asentaa myös sähkö- ja telelinjoja.
Suuntaporauksen etuihin kuuluu, että asennuksesta ei synny maan päällä tehtäviä jälkitöitä tai painumisia. Myöskään teitä ei tarvitse sulkea liikenteeltä putkien asentamisen ajaksi.
Suuntaporauksen etuihin kuuluu, että asennuksesta ei synny maan päällä tehtäviä jälkitöitä tai painumisia. Myöskään teitä ei tarvitse sulkea liikenteeltä putkien asentamisen ajaksi.
Vesihankkeessa oikea työmenetelmä kohteen mukaan
Markku Ala-Kihniä ja Vesihakan toimitusjohtaja Kimmo Hovén korostavat, että vesihankkeissa työmenetelmät on valittava kussakin hankkeessa tehtävän kokonaisarvion mukaan.
– Työn tilaajan tulee tietää esimerkiksi kaivamattomien tekniikoiden edut ja rajoitukset. Kohteen analysoinnissa tarvitaan usein koekairauksia ja -kuoppia, Ala-Kihniä kertoo.
Suuntaporaus on hankalaa esimerkiksi kivisessä moreenimaassa. Myös tiheästi asutuissa taajamissa menetelmän käyttäminen on haasteellista, koska maan alla risteilee suuri määrä putkia ja kaapeleita.
– Oleellista on aina lähtötietojen tarkka selvittäminen. Sen jälkeen valitaan työmenetelmät, jotka ovat kustannusten, ajankäytön ja ylipäätään kokonaisuuden kannalta järkevimmät, Hovén toteaa.
Nurmijärvellä putkilinjan varrelle osui kohtia, joissa perinteinen kaivuumenetelmä oli suuntaporausta parempi vaihtoehto. Lisäksi perinteistä kaivamista tarvittiin muun muassa kiinteistöliittymien, venttiiliristikoiden ja palovesiasemien asentamiseen.
Suuntaporaus vaatii erikoisosaamista
Suuntaporauksessa kaivinkoneella kaivetaan aluksi kaivanto, josta porausvaunu alkaa työntää maan alle pilottiporaa. Oikean suunnan ja syvyyden säilyminen tarkistetaan maan päällä sondilla.
Porauksen lopetuspäässä poranterä vaihdetaan avartimeen, jonka avulla onkalo laajennetaan ja siihen vedetään varsinainen putki. Asentamisen helpottamiseksi liukasteena käytetään veteen sekoitettua bentoniittia.
Nurmijärven hankkeessa vesiputkea on vedetty yhdellä kertaa tyypillisesti noin 300 metrin matka. Sen jälkeen tehdään uusi kaivanto, josta poraamista jatketaan eteenpäin.
Hovénin mukaan oman haasteensa urakkaan toi se, että uusi putkilinja asennettiin pääosin vanhan, 1970-luvun alussa rakennetun päävesijohtolinjan viereen.
– Työn aikana oli oltava tarkkana, että paineellista linjaa ei vaurioiteta. Varmuuden vuoksi teimme matkan varrella tarkistuskaivantoja, Hovén sanoo.
Vesihakan aliurakoitsijana suuntaporauksessa toimi Tukiainen Group.
– Emme ole nähneet järkeväksi investoida omaan suuntaporauskalustoon. Työ kannattaa teettää aliurakoitsijalla, jolla on siihen vaadittavat erikoislaitteet ja osaaminen, Hovén perustelee.
Hankkeessa käytetyt PEH-muoviputket ja muut tarvikkeet saatiin Onniselta.
– Meillä on pitkäaikainen kumppanuus Onnisen kanssa, ja toimitukset tähänkin hankkeeseen sujuivat hyvin, Hovén toteaa.
Nurmijärven vesihanke
- Päävesijohdon saneeraushankkeen kolmas vaihe Nummenpää–Klaukkala.
- Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen tilaama urakka, jossa päävesijohdon rinnalle asennettiin myös jakelujohto kiinteistöliittymineen.
- Noin 4,8 kilometrin putkilinjasta noin kolme kilometriä tehtiin suuntaporausmenetelmällä ja loput kaivamalla.
- Päävesijohto on 280 mm:n ja jakelujohto 110 mm:n PEH-muoviputkea.
- Hankkeen pääurakoitsija on Vesihaka Oy, suuntaporauksesta on vastannut Tukiainen Group Oy.
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Roope Permanto ja Tukiainen Group Oy
Juttu on julkaistu alun perin Onninen-lehdessä 3/2022
