Digitaalinen tuotetieto tehostaa rakentamista

Digitaalisen tuotetiedon idea on yksinkertaisen nerokas. Esimerkiksi kaikki markkinoiden sähkötekniset tuotteet on kerätty yhteen sähkönumerot.fi-tietokantaan, josta kaikki rakentamisen osapuolet voivat hyödyntää standardisoitua tuotetietoa.

Kun koko ala käyttää samaa koodistoa, vältytään virheiltä ja väärinymmärryksiltä, nopeutetaan tavaratoimituksia ja parannetaan rakentamisen laatua.

Rakentamisessa digitaalista tietoa voidaan käyttää suunnittelu-, mallinnus- ja toiminnanohjausohjelmissa. Työmaalla tuote- ja asennustietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi mobiilisovelluksella lukemalla viivakoodi tuotteesta.

Hankkeen valmistuttua digitaaliset tuotetiedot, huolto-ohjeet ja dokumentit voi luovuttaa rakennuttajalle koosteena, mikä helpottaa myös rakennuksen elinkaaren jatkuvaa tiedonhallintaa. Korjausrakentamisessa aiemmin käytettyjen ratkaisujen tiedot säästävät aikaa ja auttavat valitsemaan oikeat korjausmenetelmät.

Digitaalinen tuotetieto tuo varmuutta ja nopeutta

Digitaalinen tuotetieto helpottaa tuotteiden logistista prosessia, kun niiden liikkeitä voidaan tunnistenumeroiden perusteella seurata tarkasti: milloin ne ovat liikkuneet milläkin tavalla, mistä ja minne.

Niiden tietojen perusteella tavaran tilaaja voi sovittaa työmaan työvaiheet sen mukaan, miten tavara liikkuu.

– Meille digitaalisen tuotetiedon käyttö on ensisijaisesti urakoitsijoiden arkisen työn helpottamista. Digitaalisen tuotetiedon avulla kehitämme koko ajan toimitustemme varmuutta ja nopeutta sekä uusia palveluita asiakkaillemme, K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan tuotetiedosta vastaava kehitysjohtaja Timo Takamäki sanoo.

Sähkönumerot.fi on edelläkävijä

Onninen ja K-Rauta käyttävät tällä hetkellä yhdeksää rakennusalan digitaalista tuotetietokantaa Pohjoismaissa. Meillä Suomessa yksi on selvästi edelläkävijä.

– Sähköteknisen Kaupan Liiton ylläpitämässä sähkönumerot.fi:ssä on selvästi kehittyneimmät ja kattavimmat tiedot alan tuotteista. Mekin toimitamme sinne oman maahantuontimme tuotteista tietoja, joita asiakkaamme hyödyntävät. Samalla tavalla toimimme myös LVI-infon kanssa, Takamäki sanoo.

Sähköteknisten tuotteiden sähkönumerot.fi-palvelun uumenissa on 250 000 aktiivista tuotetta ja saman verran arkistoituja tuotteita. Palvelun hakutoiminnot ovat jopa rakennusalaa pinnallisesti tuntevalle helpot ja selkeät.

LVI-alan tuotetietokanta LVI-info.fi on sekin selkeä ja helppokäyttöinen.

Tuotetietojen digitalisoimisessa paljon parannettavaa

Digitaalisen tuotetiedon täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että rakentamisen kaikkien tuotealueiden tuotetieto on digitalisoitu ja rakentamisen kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyödyntää tietoja. Näin ei vielä ole.

Urakoitsijoiden tietojärjestelmien kyky hyödyntää palveluita vaihtelee.

Varsinkin pienillä urakoitsijoilla ei ole tietojärjestelmissä vielä automaattisia linkkejä palveluihin, vaan tietojen siirto pitää tehdä käsin, mikä aiheuttaa helposti virheitä.

Uudistushankkeita käynnissä

Alan toimijoilla on Takamäen mukaan parhaillaan menossa runsaasti tietojärjestelmien uudistushankkeita, jotta he voisivat entistä paremmin hyödyntää digitaalista tuotetietoa.

Lisäpaineita hankkeille tulee lainsäädännöstä, joka edellyttää rakentajilta muun muassa turvallisuus- ja kemikaalitietoja rakennuksissa käytetyistä tuotteista.

Yhä enemmän halutaan tietoa myös tuotteiden ympäristövaikutuksista ja esimerkiksi siitä, mikä on niiden hiilijalanjälki.

– Tietojärjestelmillä pitää pystyä automatisoimaan tietojen käsittely ja välittäminen eri tahoille. Kehitämme koko ajan palveluja digitaalisen tuotetiedon päälle. Niitä on tulossa muun muassa siihen, miten pystymme entistä tehokkaammin tarjoamaan asiakkaillemme oikeita tuotteita ja toimittamaan ne oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan työmaalle.

– Parhaimmillaan tulemme näkemään suoraan suunnitelmista, mitä tuotteita ja milloin niitä työmaalla tarvitaan, Takamäki sanoo.

– Suunnittelijoiden käyttämään CADSMATIC-ohjelmistoon on rakennettu työkaluja, joilla suunnittelijat voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalista tuotetietoa, sanoo Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari.

– Urakointijärjestelmissä olisi sen sijaan runsaasti kehittämisen varaa. Tuotetietojen tulisi automaattisesti päivittyä sähkönumerot.fi-palvelusta urakointijärjestelmiin, jolloin urakoitsijoilla olisi aina käytettävissä ajan tasalla olevat tuotetiedot. Digitaalisten tuotetietojen hyödyntämisessä tehokkaasti koko toimitusketjussa olemme vielä aivan prosessikehityksen alussa, Hailikari sanoo.

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, Rakennustietosäätiö ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ovat sopineet yhteistyöstä tuotetietojen tarjoamiseksi yhdestä yhteisestä kanavasta.

Tavoite on kehittää yhteinen toimintamalli ja käyttöliittymä, jonka avulla tiedon käyttäjä voi saada saman kanavan kautta LVI-, rakennus- ja sähköteknisten tuotteiden tuotetiedot suoraan käyttämiinsä ohjelmistoihin.

Tietoa läpi rakennuksen elinkaaren

Digitaaliset talokirjat ovat yksi alue, jota digitaalinen tuotetieto voi rikastaa. Tällaisessa mallissa tuotetieto kulkee koko talon elinkaaren läpi suunnittelusta rakentamisen kautta käyttäjille ja huoltoyhtiölle.

Kun talosta on täydellinen digitaalinen talokirja, se todentaa kiinteistökaupan yhteydessä ostajalle, mistä talo on tehty ja miten sitä on ylläpidetty.

– Rakennusten digitaaliset kaksoset ovat ilman muuta tulevaisuutta. Niille pitää vaan löytyä maksaja, Hailikari sanoo.

Tuotetiedon digitalisointi

• Rakentamisen yhden tuotealueen (kuten sähkötekniikka) tuotteet yhdessä tietokannassa
• Tuotteilla ETIM-standardin (European Technical Information Model) mukainen koodi
• Tietokannoissa muun muassa teknistä tuotetietoa ja yhä enemmän tietoa tuotteiden kemiallisesta koostumuksesta ja ympäristövaikutuksista
• Kaikki hyötyvät: suunnittelijat, urakoitsijat, rakentajat, rakennuttajat, alan kauppa sekä kiinteistön omistajat, haltijat ja ylläpitäjät
• Alun perin tuotetietoja kerätty hakemistoihin jo 1940-luvulla manuaalisesti
• 1970-luvulla luotiin sähköteknisen alan tuotteille koodisto
• Sähköteknisten tuotteiden tuotetieto täydentynyt vuodesta 2006 alkaen muun muassa kuvilla ja logistiikkatiedoilla

Teksti: Jukka Nortio
Kuva: Jani Söderlund

Artikkeli on julkaistu Onninen-lehdessä 1-2020.