Kylmäala vahvassa kasvussa – osaajia tarvitaan

Kylmäalalla on meneillään ennennäkemätön buumi, kun F-kaasuasetuksen myötä tuhansiin kylmälaitoksiin on vaihdettava kylmäaine. Myös lämpöpumppujen käyttö energian tuotannossa kasvaa vauhdilla. Kylmäalan suurin haaste on osaajapula.

Kylmäalan yrityksillä on tulevina vuosina kädet täynnä töitä, kun kaikkien kauppojen kylmälaitokset on saatava vastaamaan EU:n F-kaasuasetuksen vaatimuksia vuoteen 2030 mennessä.

Uusien määräysten mukaan kylmälaitteissa luovutaan ilmakehää voimakkaasti lämmittävistä F-kaasuista ja vaihdetaan ne ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin.

– Muutos kylmäalalla on iso, kun korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen eli korkean GWP-arvon kylmäaineista on siirryttävä asteittain vähemmän ilmastoa kuormittaviin aineisiin, Suomen Kylmäliikkeiden Liiton (SKLL) toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

SKLL:n arvion mukaan yksistään vähittäiskaupalla on edessään 700–800 miljoonan euron urakka, jotta elintarvikkeita myyvien kauppojen kylmälaitokset ja -laitteet saadaan uusien määräysten mukaisiksi.

– Vähittäiskauppaketjut ovat jo aloittaneet suururakan. Samat määräykset koskevat kuitenkin myös ammattikeittiöitä. Niissä järjestelmien uusimiseen on herätty hitaammin, Kapanen arvioi.

Uusiin kylmäaineisiin kannattaa tutustua

Uusien kylmäaineiden tulon myötä kylmäjärjestelmien asennus- ja huoltohenkilöstön pätevyysvaatimuksia tarkennetaan tulevaisuudessa.

Kapanen kehottaa kaikkia kylmäkoneistojen ja -laitteiden kanssa työskenteleviä tutustumaan EN 378 -standardiin, johon on koottu laitteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristövaatimukset.

– Standardin noudattaminen auttaa esimerkiksi kylmälaite-, ilmastointi- ja lämpöpumppu-urakoitsijoita, kun he suunnittelevat, asentavat ja huoltavat järjestelmiä.

Kapasen mielestä luonnonmukaisiin kylmäaineisiin ja niiden ominaisuuksiin kannattaa tutustua jo nyt, vaikka siirtymäaikaa on vielä jäljellä.

– Kylmälaitosten suunnittelussa, asennuksissa ja huoltotöissä on esimerkiksi otettava jatkossa huomioon, että monet uudet kylmäaineet ovat tietyissä olosuhteissa syttyviä.

Kapasen mukaan kylmälaitosten suunnitteluun ja laitteiden valintaan vaikuttavat jatkossa entistä enemmän muutkin ympäristöasiat. Kiristyvien määräysten vuoksi kannattaa esimerkiksi suosia mahdollisimman energiatehokkaita laitteita.

– Kaikki mahdolliset päästöt on minimoitava, on sitten kyse laitteen tai kiinteistön energiankulutuksesta.

Lämpöpumppujen kaksijakoinen markkina

Kylmäalan rooli korostuu muutenkin tulevina vuosina ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

Etenkin lämpöpumppujen hyödyntäminen energiantuotannossa kasvaa nyt kovaa vauhtia. Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöjärjestelmien lämpöpumput käyvät hyvin kaupaksi asuinrakentamisessa, mutta viime vuosina myös suurempia lämpöpumppuratkaisuja on kysytty entistä enemmän.

– Lämpöpumppujen markkina jakautuu selvästi kahtia: lähinnä asuinkiinteistöissä käytettäviin lämpöpumppuihin ja toisaalta suurempiin teollisuusmittakaavan järjestelmiin, Mika Kapanen sanoo.

Suurilla lämpöpumpuilla voidaan ottaa talteen esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjä tai tehdä kaukolämpöverkkoon energiaa vaikkapa jäte- tai meriveden sisältämästä energiasta.

Kapanen uskoo, että kylmäalaa työllistävät tulevina vuosina entistä enemmän myös asuin- ja toimistokiinteistöjen jäähdytysratkaisut, kun kesän hellejaksot pitenevät.

– Nyt valtaosasta kiinteistöjä jäähdytys puuttuu, mutta ilmastonmuutoksen edetessä se muuttuu Suomessa ylellisyydestä ensin välttämättömyydeksi ja lopulta pakolliseksi, Kapanen ennustaa.

Kylmäalan osaajia tarvitaan lisää

Kylmälaitteiden huoltoon on aina tarvittu asiantuntevaa ammattilaista, mutta tekniikan nopea kehitys ja järjestelmien digitalisoituminen edellyttävät kylmäasentajilta entistä rautaisempaa osaamista ja teknisiä valmiuksia.

– Tämä on iso haaste kylmäalan yrityksille, joilla on jo nyt vaikeuksia saada riittävästi osaavaa työvoimaa.

Kylmäalalla tarvitaan jopa 2 000 uutta työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana.

SKLL on arvioinut, että yksistään F-kaasuasetuksen vaatimien muutosten tekemiseen kylmäalalla tarvitaan jopa 2 000 uutta työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana, kun osaajia eläköityy samaan aikaan.

– Tämän päälle on vielä laskettava työntekijät, joita tarvitaan koko ajan yleistyvien lämpöpumppujärjestelmien toteutukseen.

Careeria kouluttaa uusia kylmä- ja ilmapumppuasentajia

Kylmäasentajien kova kysyntä on huomattu myös ammatillista koulutusta antavassa Careeriassa, jonka Vantaan toimipisteestä valmistuu perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittavia kylmäasentajia sekä erikoisammattitutkinnon läpäiseviä kylmämestareita.

Oppilaitoksella on neljä kylmätekniikan opettajaa, ja se järjestää myös räätälöityjä koulutuksia yrityksille.

– Oppisopimuksesta on tullut entistä suositumpi tapa tulla alalle. Ensin mennään kylmäalan yritykseen töihin ja opiskellaan oppisopimuksella kylmäasentajaksi, Careerian kylmätekniikan kouluttaja Matti Jokela sanoo.

Careeria kouluttaa myös yhteistyössä Onnisen kanssa ilmalämpöpumppuasentajia seitsemän päivää kestävällä kurssilla, jossa käydään läpi laitteiden asennukseen ja huoltoon liittyvät perusasiat.

Kurssilla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan asennuksia eri kylmäaineilla ja laitteilla.

Koulutus pätevöittää kylmäteknisiin asennuksiin ja huoltoihin laitteilla, joissa on alle kolme kiloa kylmäainetta.

– Jo vuodesta 2009 lähtien järjestetty koulutus on ollut suosittu. Olemme kouluttaneet ilmalämpöpumpuille jo noin 2 000 asentajaa, Jokela toteaa.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Ville Rinne