Digitaaliset työkalut infrahankkeiden tukena

Digitaaliset työkalut parantavat infra-alan tuottavuutta, mutta lisäksi tarvitaan hyvää johtamista ja uusia toimintamalleja. Digiprofessorin mukaan eniten parannettavaa on tiedonkulussa ja yhteistyössä.

Infrahankkeissa tuottavuuden parantaminen on liukuhihnatuotantoon verrattuna haastavaa, sillä työvoimavaltaisella alalla jokainen hanke on erilainen. Toiminnan tehostamiseen löytyy kuitenkin toimivia keinoja. Tätä mieltä on infra-alan digitalisaatioprofessori Kalle Vaismaa. Hän tutkii Tampereen yliopistossa miten infra-alan tuottavuutta voidaan parantaa digitalisaatiota hyödyntämällä. Tarkastelun alla on infran koko elinkaari suunnittelusta rakentamiseen, ylläpitoon ja kunnostamiseen.

– Oleellista tuottavuuden parantamiselle on, että tieto siirtyy älykkäässä muodossa hankkeen eri vaiheiden ja toimijoiden välillä. Tähän tarvitaan digitaalisen tiedon hallintaa infran koko elinkaaren aikana, Vaismaa sanoo.

– Nyt tietoa tuotetaan ja kerätään paljon, mutta sitä on usein vaikea löytää. Tiedon tuottajan tulisi aina miettiä, miten hankkeen seuraavissa vaiheissa sitä voitaisiin hyödyntää.

Kattavat pohjatiedot nopeuttavat infrahankkeen töitä

Infrahanke lähtee hyvin liikkeelle, kun tekijöillä on hallussaan hyvät lähtötiedot. Esimerkiksi katutyöt nopeutuvat huomattavasti, jos vesi- ja viemäriputkien sijainti on tarkasti tiedossa tai tietyömaalla maapohjan selvittäminen on hyvin dokumentoitu.

– Hyvät lähtötiedot auttavat myös laskemaan infrahankkeiden kustannukset tarkasti, Vaismaa huomauttaa.

Digitaalisuus on tehostanut jo pitkään infrahankkeiden suunnittelua, kun käytössä ovat tietomallipohjaiset suunnitteluohjelmistot. Myös kaivinkoneiden koneohjaus on yleisesti käytössä etenkin suurilla työmailla.

– Koneohjausmallia voidaan käyttää vaativissakin kohteissa, jos lähtötiedot ovat kunnossa. Siksi vaikkapa katutöissä käytettävät tiedot tulisi päivittää aina, kun maan alle vedetään uutta kaapelia tai putkia.

Suunnittelumalleista tieto saadaan siirtymään hankkeen toteutusmalleihin. Vaismaan mukaan arvokasta tietoa kuitenkin hukataan edelleen suunnittelun ja rakentamisen välillä.

– Avoimia rajapintoja sovellusten välillä tarvitaan vielä lisää. Suurimmat tietokatkokset ovat kuitenkin rakentamisen ja kunnossapidon välillä.

Vaismaa arvioi, että digitaaliset työkalut yleistyvät vähitellen myös kunnossapidossa. Esimerkiksi teiden asfalttivaurioiden havainnointiin on jo kehitetty kameratekniikkaan ja tekoälyyn perustuvia sovelluksia. Kehitteillä on myös ojanpohjien syvyyttä ja tieluiskien kaltevuutta mittaavia sovelluksia.

– Tällaiset uudet ratkaisut parantavat ennaltaehkäisevää kunnossapitoa.

Infra-alan hyvä yhteistyö parantaa tuottavuutta

Vaismaa muistuttaa, että digitaaliset ratkaisut ovat vain työkaluja. Tuottavuuden nostaminen edellyttää toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä.

– Tuottavuuden parantaminen vaatii hyvää johtamista, tehokkaita toimintaprosesseja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Digitalisaatio on edistänyt omalta osaltaan työprosessien kehittämistä. Esimerkiksi työmaan aikataulujen ja kustannusten hallintaan kehitetyt sovellukset auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan työt entistä tehokkaammin. Vaismaa toivoo kuitenkin, että infra-alan tahot tekisivät nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Se esimerkiksi tarkoittaisi, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa saman pöydän ääressä istuisi suunnittelijan lisäksi urakoitsija ja kunnossapito.

– Yhteistyötä pitäisi jatkaa koko infran elinkaaren ajan. Se auttaisi myös selkeyttämään omistajuutta, joka vaihtuu infran elinkaaren eri vaiheissa.

Vaismaan havaintojen mukaan prosessin omistajuus on välillä ongelmallista. Isoissa hankkeissa vastuu vaihtuu joka vaiheessa. Silloin jää helposti epäselväksi, kuka omistaa koko prosessin.

– Näiden asioiden selventäminen auttaisi myös ottamaan digitaalisista työkaluista täyden hyödyn irti.

Onninen tukee infrahankkeiden tuottavuuden parantamista

Onninen tukee infrahankkeiden tuottavuuden parantamista niin logistiikalla, tuotevalikoimalla kuin digitaalisilla työkaluilla ja tuotetiedolla. Työmaan tuotelogistiikkaan saadaan tehoa täsmätoimituspalveluiden avulla, jolloin tuote toimitetaan oikeaan paikkaan haluttuun aikaan. Palveluvarastojen avulla taas tuodaan jatkuvasti tarvittavat perustuotteet käden ulottuville ja varaston tuotteiden täydennys laskutuksineen saadaan automatisoitua.

– Materiaalilogistiikan nivominen asiakkaan työmaan aikatauluihin parantaa tuottavuutta. Asiakas saa tuotteet silloin, kun niitä tarvitaan. Myöskään pääomia ei sitoudu työmaan varastossa asennusta odottaviin tuotteisiin, kertoo Onnisen aluemyyntijohtaja Joona Jämsä.

– Toisaalta jatkuvasti tarvittavia perustuotteita voidaan varastoida esimerkiksi kontissa infratyömaalla. Palveluvarastojen tuotteistus toimii mobiilisovelluksella, josta tieto menekistä lähtee automaattisesti eteenpäin laskutukseen ja täydennystarvetta seurataan samaan tietoon perustuen. Täydennyksen voidaan määritellä tapahtuvan automaattisesti, kun tuotteiden määrä laskee alle sovitun, hän jatkaa.

Jämsä mainitsee, että Onnisen mobiilisovellusta käytetään myös nopeuttamaan tuotekeräilyä ja kassalla asiointia myymälässä. Tuotevalikoimastakin löytyy tukea infrarakentamisen tuottavuuden parantamiseen.

– Yhä useammassa Onnisen valikoiman tuotteessa on älyä, Jämsä huomauttaa.

Hyvä esimerkki on valikoimiin juuri tullut Kiho-paikannusanturi, jolla voi seurata työkalujen, peräkärryjen tai muiden arvokkaiden tavaroiden sijaintia web-selaimen kautta.

– Työmaan kannattavuus paranee, kun työvälineet ovat entistä tehokkaammassa käytössä.

Onnisen verkkokauppa palvelee myös digitaalisen tuotetiedon lähteenä, jossa on aina käden ulottuvilla yli 200 000 alan tuotteen kattava tuotehaku ja tekninen tuotetieto saatavuustietoja unohtamatta.

Digitaalisen tuotetiedon hyödyntämisessä on vielä paljon parannettavaa. Alalla onkin menossa monia kehityshankkeita. Toistaiseksi esimerkiksi urakoitsijoiden tietojärjestelmien kyky hyödyntää palveluita vaihtelee.

Missä mennään digitaalisten ratkaisujen kanssa?

  • Anturitekniikka: Monia käytännön sovelluksia, esimerkiksi etäluettavat vesimittarit, tärinäanturit tienpidossa, kosteusanturit rakentamisessa ja paikannusanturit työmaalla.
  • Koneohjaus: Kaivinkoneissa on nykyään 3D-ominaisuuksia ja uusia apulaitteita, jotka helpottavat asennuksia ja parantavat mittaustekniikkaa. Digitaalisen mallin avulla monimutkaisuus vähenee, kun kuljettaja hahmottaa kokonaisuuden paremmin. Hankkeet nopeutuvat, kun työkoneet saadaan yhtäaikaisesti tehokkaasti töihin.
  • Drone-lennokit: Lennokkeja voidaan hyödyntää esimerkiksi maastokartoituksessa. Niiden avulla massamäärät kyetään laskemaan aiempaa helpommin ja tarkemmin.
  • Kameratekniikka: Tien pinnoitteiden kunnon havainnointiin on kehitetty kameratekniikkaan ja tekoälyyn perustuvia sovelluksia, jotka auttavat ennaltaehkäisevässä kunnossapidossa.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Valmistajat

Lue lisää